Kokemuksia käytännön harjoittelusta vertaisoppimisen avulla

Tämä teksti on käännetty versio ruotsinkielisestä blogijulkaisusta.

Hoitoalan koulutusten opiskelijapaikkoja lisättiin Suomessa vuonna 2020 17 %:lla ja opiskelunsa aloitti useampi hoitoalan opiskelija kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2022 aloituspaikkojen määrää sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksessa lisättiin entisestään, vaikka 10 % vuosien 2020 ja 2021 opiskelupaikoista jäi hyödyntämättä koko korkeakoulusektorilla. (Statsrådet, 2021) Korkeakoulujen rahoitusmalli kannustaa lisäämään määräajassa (3,5 vuotta sairaanhoitajakoulutuksella) opintonsa suorittavien opiskelijoiden määrää (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024). EU-direktiivi sairaanhoitajien peruskoulutuksesta asettaa vaatimuksen, että 90 opintopistettä 180 pisteestä on suoritettava suorassa potilaskontaktissa (Europaparlamentets och rådets direktiv 2013/55/EU2013/55/EU).

1.3.2023 Svenska Yle raportoi,Kevan Ulkoinen linkki (entinen Kuntien eläkevakuutus) selvityksestä, jonka mukaan vuonna 2021 Suomen kunnista puuttui 8000 sairaanhoitajaa. Vuonna 2023 sairaanhoitajia puuttui 16 600. Pelkästään Uudellamaalla puute oli 6000 henkilöä. Alan ammattitaitoisen henkilöstön puute on johtanut siihen, että opiskelupaikkojen määrää on lisätty ongelman ratkaisemiseksi. Tämä luo kuitenkin uuden ongelman, koska harjoittelupaikoissa ei ole ohjaajia lisääntyneelle opiskelijamäärälle, mikä viivästyttää uusien työntekijöiden valmistumista hoitoalalle.

Opiskelijoita vastaanottotoiminnassa ohjaaville terveydenhoitajille suunnatussa kyselyssä, liittyen heidän kokemuksiinsa omasta osaamisestaan ohjaajina, nousi esiin toive lisätuesta opettajilta. Erityisesti toivottiin tukea harjoittelun tavoitteiden asettamisessa ja palautteen antamisessa haasteellisemmissa tilanteissa. Tämä viittaa siihen, että korkeakoulujen ja harjoittelupaikkojen välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa. (Mäenpää, T & Vuori A, 2023) 

Arcadassa olemme osaamisen kehittämisen puitteissa olleet kiinnostuneita löytämään ratkaisuja harjoittelupaikkojen puutteeseen, jossa voisimme hyödyntää Arcadan pedagogista ohjeistusta (Yrkeshögskolan Arcada 2023), lisäämättä opiskelijoita ohjaavan hoitohenkilökunnan kuormitusta. Vertaisoppiminen moduuli- ja pariharjoittelun muodossa voisi tarjota enemmän harjoittelupaikkoja ilman tarvetta lisätä ohjaajien määrää. Ajatus johti kirjallisuuskatsaukseen opiskelijalähtöisestä oppimisesta työelämälähtöisessä opetuksessa (Suomessa käytetään käsitettä harjoittelu). Kirjallisuuskatsauksen tulokset tukevat näkemystä siitä, että tätä mallia on kehitettävä ja otettava käyttöön. (Ekman et al. 2021) Näiden tulosten pohjalta laadittiin projektisuunnitelma ja rahoitusta saatiin kahdelta taholta, Svenska Folkskolans Vänner ja Konstsamfundet. Hankkeen tavoitteena on luoda prosessikuvaus harjoittelusta vertaisoppimismallin mukaisesti ja tehdä käsikirja opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Tämä tehdään yhteistyössä työelämän kanssa, mikä samalla laajentaa ja syventää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Edellisten lukuvuosien aikana olemme saaneet mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Olemme pilotoineet sekä moduuliharjoitteluja sairaalaosastoilla, että pariharjoitteluja sekä osastoilla että vastaanottotoiminnassa. Moduuliharjoittelussa opiskelijat työskentelevät omassa opiskelijamoduulissaan, jossa he ovat vastuussa tietystä osasta osastoa ohjaajien toimiessa mentoreina. Pariharjoittelussa opiskelijat työskentelevät työparina ohjaajan tuella. Ohjaaja valitsee asiakkaat opiskelijoiden osaamistason perusteella. Opiskelijat saavat aikaa suunnitella asiakkailleen annettavaa hoitoa, ja ohjaaja hyväksyy suunnitelman. Harjoittelun tavoitteet muuttuvat vaativammiksi harjoittelun edetessä, kun opiskelijoiden osaaminen lisääntyy. (Brodin, 2025)

Kokemuksia käytännön harjoitteluista

Vertaisoppimismallin mukaisen ohjauksen palautetta ja kokemuksia kerättiin opiskelijoiden omien reflektioiden muodossa. Ohjauskeskustelujen aikana kerättiin myös suullista palautetta opiskelijoiden ja ohjaajien kokemuksista. Tämän lisäksi tehtiin fokusryhmähaastattelu opiskelijaryhmän kanssa heidän opintojensa loppuvaiheessa.

Sekä opiskelijat että ohjaajat korostavat, että on tärkeää tuntea harjoittelumallin toiminta, jotta voidaan taata onnistunut harjoittelu. Opiskelijat kokevat, että opiskelijakollegan kanssa työskenteleminen luo turvallisuuden tunteen ja mahdollisuuden työskennellä itsenäisemmin. Opiskelijat kokivat saavansa tukea myös ammatillisessa kielenkehityksessään. Opiskelijat, joiden kielitaito on heikompi, saivat turvaa siitä, että heillä oli tukenaan hyvät kielitaidot omaava opiskelijakollega.

Pilotoimisen aikana huomattiin, että harjoittelun alussa, ensimmäisellä viikolla, on hyvä antaa opiskelijoille mahdollisuus tutustua yksikön käytäntöihin ja työmenetelmiin seuraamalla hoitajaa työssä ja aloittamalla sitten työskentely yhdessä parin tai ryhmän kanssa. Opiskelijat kokivat saavansa enemmän palautetta kuin muissa harjoitteluissa ja oppivat reflektoimaan sekä antamaan positiivista ja rakentavaa palautetta.

Opiskelijat toivat esille, että kun ei koko ajan seuraa omaa ohjaajaa, voi se luoda aukon osaamisen kehittymisessä. Hiljainen ja kokemusperäinen tieto, joka siirtyy ohjaajalta opiskelijalle, jää osittain puuttumaan tai sen välittäminen voi vaatia erilaista panostusta. Malli voi tuntua resurssivaatimuksiltaan raskaalta, jos harjoittelun prosessi on epäselvä ja ohjaajat kokevat, että heidän on seurattava opiskelijoitaan jatkuvasti. Opiskelijat mainitsevat myös, että on olemassa riski, etenkin opintojen loppuvaiheessa, että heidät koetaan lisätyövoimaksi yksikössä, ja ohjaus ja oppiminen voivat kärsiä.

Onnistuneen harjoittelun edellytyksenä on hyvä kommunikaatio kaikkien osapuolten välillä. Opiskelijoiden on uskallettava kommunikoida keskenään voidakseen antaa kollegiaalista tukea ja jakaa työtehtävät tasaisesti keskenään. Ohjaajien on voitava luottaa siihen, että opiskelijat kysyvät, jos he tuntevat olonsa epävarmaksi. Ohjaajat toivovat myös tukea ohjausprosessissa sekä kollegoilta että ohjaavilta opettajilta. Harjoittelupaikan on oltava perillä harjoittelumallin toiminnasta, jotta harjoittelu voidaan suunnitella opiskelijoille siten, että heidän on mahdollista saavuttaa harjoittelun tavoitteet.

Pilotointien tähän mennessä antamat kokemukset vastaavat niitä tuloksia, jotka aikaisempi kirjallisuuskatsauksemme (Ekman et al. 2021) sekä muu aikaisempi tutkimus ovat tuoneet esille. Aikaisemmat tutkimukset korostavat vertaisoppimisen merkitystä sekä sitä, että ohjauksen toteuttamiseen tällä mallilla tarvitaan tukea (Dyar, 2022). Vertaisoppimisen edut ovat myös tiedossa: se lisää turvallisuuden tunnetta, opiskelijoiden itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä edistää syvempää oppimista (Brodin, 2025). Opiskelijat oppivat keskustelemaan ja reflektoimaan sekä yhdistämään teoreettista tietoa käytäntöön. Mallin odotetaan tukevan opiskelijoiden ammatillista kehitystä ja tulevaa ammattiroolia sekä antavan valmiuksia tiimityöhön. (Bengtsson et al. 2013) Opiskelijat kokevat mallin sekä stimuloivana että haastavana ja pitävät sitä tukena ammatillisen identiteetin ja kliinisen osaamisen kehittymiselle. Tätä tukevat myös ohjaajat, jotka kokevat mallin edistävän opiskelijoiden aloitekykyä ja vastuullisuutta, mikä näkyy parempana itsevarmuutena ja kykynä toimia itsenäisesti. (Jassim et al. 2022)

Harjoittelupaikoille tämä voisi olla resurssitehokas tapa ohjata opiskelijoita, sillä malli vähentää opiskelijoita ohjaavien hoitajien työkuormitusta.

Jatkosuunnitelma ja kehittäminen

Projektin seuraava vaihe on analysoida sekä opiskelijoilta että yhteistyökumppaneilta saatu palaute, jotta voimme kehittää harjoittelun prosessikäsikirjaa, jossa käytetään vertaisoppimisen mallia. Ensimmäinen versio käsikirjasta pilotoidaan 2024–2025 lukuvuoden aikana. Palautteen perusteella käsikirja on toiminut apuvälineenä harjoitteluprosessissa sekä ohjaajille että opiskelijoille. Parannuksia tarvitaan erityisesti harjoitteluun valmistautumisen, oppimistavoitteiden ja niiden seurannan osalta. Tulemme myös laajentamaan yhteistyötämme useiden toimijoiden kanssa kehittääksemme vertaisoppimista kliinisessä harjoittelussa sosiaali- ja terveysalalla. Lisäämällä harjoittelupaikkojen määrää opiskelijoillemme tämän ohjausmallin avulla, me voimme edistää opiskelijoiden opintojen suorittamista määräajassa ja näin vastata työelämän tarpeeseen koulutetusta hoitohenkilökunnasta. Ruotsinkielisenä koulutustoimijana haluamme myös tukea ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta terveydenhuollossa. Samalla haluamme vahvistaa itseohjautuvaa oppimista ja toteuttaa ohjausmalleja, jotka voivat edistää syvempää oppimista.

Jessica E. Silfver, Lehtori, Hoitotyö

Maria A. Appelroth, Lehtori, Hoitotyö

Petra A.M Ekman, Lehtori, Terveydenhoito

Lähteet

Bengtsson, M., Stenberg, M., & Carlson, E. (2013). Utvärdering av studentaktivt lärande i verksamhetsförlagd utbildning: peer learning och patientfokuserad handledning. Högre utbildning, 3(1), 53–56. https://doi.org/10.23865/hu.v3.826 Ulkoinen linkki

Brodin, Helena (red.) (2025) Karolinska Institutet, 12.2.2025 Bakgrund – Peer learning https://medarbetare.ki.se/utbildningsstod/undervisning-och-larande/pedagogik-i-vil/peer-learning-guiden/bakgrund-peer-learning Ulkoinen linkki

Dyar, Anna (2022). Peer learning on clinical wards: supervision, student activities and the learning environment. [Karolinska Institutet. Thesis]. https://hdl.handle.net/10616/48283 Ulkoinen linkki 

Ekman, P., Karbin, D., Sjölund, T., Stockmann- Broo, C. (2021). Studentstyrt lärandepraktik inom vårdutbildningen. I Kiukas, C., Ståhl, T., Tigerstedt, C., Haldin, D. (2021). Utforskning av pedagogisk praktik - en drivkraft för framtidens Arcada. Arcada Publikation 2/2021, 89–97.

Europaparlamentets och rådets direktiv (2013/55/EU) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/SV/TXT/HTML/?uri=CELEX:32013L0055&from=EN Ulkoinen linkki hämtad 3.3.2023

Keva, (1.3.2023), Kommunernas arbetskraftsprognos: Bristen på sjukskötare fördubblades på två år. https://www.keva.fi/sv/nyheter-och-artiklar/kommunernas-arbetskraftsprognos-bristen-pa-sjukskotare-fordubblades-pa-tva-ar/ Ulkoinen linkki

Mäenpää, T. & Vuori, A. (2023). 4.12.2023 Laadukas harjoittelukokemus edellyttää tukea ohjaajalle. HAMK Unlimited Professional. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231123148697 Ulkoinen linkki

Statsrådet (20.12.2021) Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään vuodelle 2022 noin 2300: lla https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/korkeakoulujen-aloituspaikkoja-lisataan-vuodelle-2022-noin-2-300-lla?languageId=sv_SE Ulkoinen linkki

Stenberg, M. & Carlson, E. (2015) Swedish student nurses’ perception of peer learning as an educational model during clinical practice in a hospital setting—an evaluation study BMC Nursing, 14:1. https://doi.org/10.1186/s12912-015-0098-2 Ulkoinen linkki 

Jassim, T., Carlson, E. & Bengtsson, M. (2022) Preceptors’ and nursing students’ experiences of using peer learning in primary healthcare settings: a qualitative study. BMC Nurs 21, 66. https://doi.org/10.1186/s12912-022-00844-y Ulkoinen linkki

Utbildnings- och kulturministeriet, (11.4.2024), Nya finansieringsmodeller för högskolorna, Pressmeddelande, https://okm.fi/sv/-/nya-finansieringsmodeller-for-hogskolorna Ulkoinen linkki

Yrkeshögskolan Arcada, (2023), Pedagogisk policy. https://www.arcada.fi/sites/default/files/2023-05/Pedagogisk%20policy_fastst%C3%A4lld%2020221212.pdf