Fyysisen aktiivisuuden terveyttä edistävät vaikutukset ovat laajalti tunnetut: se ylläpitää ja kohentaa fyysistä kuntoa, lihasvoimaa ja toimintakykyä, pienentää sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien, diabeteksen ja syöpäsairauksien riskiä sekä auttaa painonhallinnassa ja ylläpitää vastustuskykyä. Lisäksi liikunnan on katsottu parantavan elämänlaatua pitkällä aikavälillä, edistävän aivotoimintaa, kognitiota, unen laatua ja psyykkistä toimintakykyä sekä lisäävän oppimista ja tuottavuutta. (Keadle ym. 2021; Katzmarzyk & Mason 2009, Parker ym. 2021; Piercy ym. 2018; Pippi ym. 2022, Tommassini ym. 2022.) Vain viidesosa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja liikuntaseuroissa aktiivisesti harrastavista nuoristakin alle puolet tekee näin (Husu ym. 2018; Jaakkola ym. 2013). Fyysistä aktiivisuutta onkin tarpeen lisätä paitsi inaktiivisen elämäntyylin tuomien terveyshaittojen myös liikunnan aivotoimintaa edistävän vaikutuksen vuoksi. Muun muassa koronan sairastaminen ja epävarman maailmantilanteen aiheuttama pitkittynyt stressi voivat heikentää kognitiivista toimintakykyä. (Hampshirea ym. 2021; Malmberg-Gavelin 2019).
Tässä artikkelissa tarkastelemme liikunnan aivotoimintoja edistäviä vaikutuksia sekä sitä, miten kognitiivisilla menetelmillä voidaan kehittää ajattelutaitoja edelleen. Käsittelemme myös sitä, millaisia vaikutuksia kognitiivisten toimintojen kehittämisellä on niin oppimisessa, urheilussa kuin työelämässä.
Liikunta kehittää aivojen toimintakykyä
Fyysinen aktiivisuus kehittää aivoja luoden uusia aivosoluja ja hermoyhteyksiä solujen välille. Liikunnan harrastaminen voi siten edistää muun muassa oppimista ja koulumenestystä. Esimerkiksi Esteban-Cornejo ym:n (2015) systemaattisessa katsauksessa 75 prosenttia tutkimuksista havaitsi positiivisen yhteyden fyysisen aktiivisuuden sekä kognitiivisten taitojen ja akateemisen suoriutumisen välillä. Lisäksi on huomattu, että aivot uusiutuvat sitä enemmän, mitä virikkeellisemmässä ympäristössä liikutaan ja mitä enemmän käytetään oppijalähtöisiä ongelmanratkaisuun ja luovuuteen perustuvia menetelmiä. Jopa oppimisen aikana tai ennen sitä suoritettu liikunta parantaa sekä tuloksia että muistijäljen säilymistä. (Haynes ym. 2019; Ishihara ym. 2020; Jaakkola ym. 2013; Loprinzi ym. 2019; Sng ym. 2017; Syväoja ym. 2021.)
Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tietojen käsittelyyn liittyviä toimintoja, kuten ajattelua, havaitsemista ja tarkkaavaisuutta sekä muistamista. Liikunta edistää useita kognitiivisia toimintoja, esimerkiksi toiminnanohjausta, tunteiden hallintaa, käsittelynopeutta, muistia, huomiokykyä ja älykkyyttä sekä pienentää näin dementian ja muiden muistihäiriöiden riskiä. Liikunnan aivoterveyttä edistäviin vaikutuksiin kuuluvat myös vähentynyt ahdistus- ja masennusriski sekä parantunut uni ja elämänlaatu. Liikunta voi myös lisätä yksilön positiivisia tuntemuksia ja kohentaa itsesäätelytaitoja, sisäistä motivaatiota ja itsetuntoa. (Lubans ym. 2016; Powell ym. 2022; Tommassini ym. 2022; Vuoksimaa 2019.) Liikunnan ajattelua edistävät vaikutukset selittyvät osin sillä, että fyysinen aktiivisuus aktivoi useita aivoalueita sekä lisää verenkiertoa ja happea aivoissa (Jaakkola ym. 2013; Rooks ym. 2018). Kuitenkaan ei ole selvää, minkä tekijöiden kautta fyysisen aktiivisuuden vaikutukset välittyvät suoriutumiseen ja oppimistuloksiin, mutta yksi vaihtoehto on kognitiivinen toiminta. Viimeaikainen suomalainen tutkimus vahvisti, että liikunta ja hyvä fyysinen kunto edistävät kognitiivisten taitojen oppimista erityisesti matematiikassa ja nosti välittäväksi tekijäksi visuaalisen työmuistin. Kehittämällä visuaalista muistia liikunnassa voidaan siis edistää taitojen oppimista myös muissa ympäristöissä. Tämä tukee näkemystä, että motoriikkaa, koordinaatiota ja kognitiivista sitoutumista sisältävä liikunta edistää aivojen toimintaa. (Syväoja ym. 2021).
Kiinnostava kysymys on, voidaanko liikunnan avulla myös tietoisesti kehittää ajattelua? Kyllä; esimerkiksi ymmärryspeleissä (Teaching Games for Understanding, TGfU) liikunnan oppimista lähestytään kognitiivisesti, vaikkapa yhteisen pohtimisen kautta. Menetelmän on havaittu kehittävän tiedon hallintaa sekä ongelmanratkaisu- ja arviointistrategioita, ja parantavan suorituskykyä esimerkiksi koripallossa. Ideana TGfU:ssa on opettaa peli vaiheittain esimerkiksi kokonaisuuden, sääntöjen sekä päättelyn avulla. Ryhmä voi esimerkiksi luoda uuden pelin yksinkertaisen esipelin pohjalta ja pohtia eri vaiheissa menestyksekkäimpiä pelistrategioita. Ohjaajan rooli tässä prosessissa voi olla kysyä kysymyksiä sekä rohkaista ryhmää kehittämään peliä ja siirtymään seuraavaan vaiheeseen, jossa uudet strategiat otetaan käyttöön osana peliä. (Hopper 2013; Karamountzos & Stephanou 2020; Nkala & Shehu 2016.) Ymmärryspeleissä hyödynnetään metakognitiivista lähestymistapaa, jonka mukaisesti oppijoiden ajattelutaitoja kehitetään tietoisten harjoitteiden kautta. Tätä lähestymistapaa voidaan kuvata myös oman ajattelun ja oppimistapojen ajattelemiseksi, mikä edistää niin opitun ymmärtämistä ja soveltamista kuin kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Samalla myös yksilön itsesäätelytaidot, kuten oman toiminnan ohjaaminen ja arvioiminen sekä tavoitteiden asettaminen, kehittyvät. (Kallio ym. 2018; Lehtinen 2016.)
Kognitiiviset taidot voivat selittää urheilumenestystä
Huippu-urheilu vaatii paljon yksilön kognitiivisilta toiminnoilta, kuten tarkkaavaisuutta, päätöksentekokykyä ja työmuistia stressaavissa ympäristöissä. Liikuntapsykologisissa tutkimuksissa onkin tarkasteltu, miten suoritusta voidaan kehittää tunteita kontrolloimalla, mutta vähemmän sitä, miten kognitiivisten taitojen kehittäminen johtaisi parempiin tuloksiin urheilussa. (Walton ym. 2018.) Liikunta saa aivot työskentelemään tehokkaammin, ja urheilijat on havaittu kontrolliryhmiä nopeammiksi ja tarkemmiksi tietyissä kognitiivisissa tehtävissä, kuten prosessointinopeudessa ja tarkkaavaisuudessa. Lisäksi on esitetty, että yksilön hyvät kognitiiviset kyvyt voivat ennustaa menestystä urheilussa. Belling & Wardin (2015) katsausartikkeli havaitsi kognitiivisten taitojen, kuten tarkkuuden, ennakoinnin ja päätöksenteon, tärkeän roolin useissa lajeissa, kuten pallopeleissä. He myös osoittivat, että näitä kognitiivisia taitoja voidaan tietoisesti kehittää sekä siirtää edelleen peliin. Kehittynyt aivotoiminta edistääkin suoritusta erityisesti lajeissa, joissa vaaditaan paljon keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. (Belling & Ward 2015; Hernandez-Mendo ym. 2019; Policastro ym. 2018; Vestberg ym. 2017; Wagner ym. 2014; Voss ym. 2010.) Kognitiiviset harjoitukset on todettu tehokkaiksi muun muassa jalkapalloilijoiden motoristen ja psykologisten taitojen, itseluottamuksen, motivaation ja mielialan kehittämisessä. Koska kognitiivisilla taidoilla voi olla merkittävä rooli urheilijan menestymiselle ja suoriutumiselle, on tärkeää hyödyntää valmennuksessa ja harjoittelussa myös kognitiivisia harjoitteita, kuten kuva- ja mielikuvaharjoittelua, rentoutumista, itsepuhetta ja tavoitteiden asettamista. Urheilija voidaan ottaa myös mukaan suunnittelemaan ja arvioimaan suoritustaan ja tavoitteitaan esimerkiksi valmentavan keskustelun avulla. Menetelmä keskittyy urheilijan omien kykyjen vahvistamiseen, ja sen myötä urheilija kykenee yhä paremmin säätelemään toimintaansa ja strategioitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla urheilijan psyykkinen hyvinvointi, sitoutuminen ja motivaatio voivat kohentua (Høigaard 2006; Slimani ym. 2016.)
Kognitiivisia taitoja kehittämällä huippuosaajaksi?
Kognitiivisten taitojen kehittäminen on tärkeää paitsi urheilussa myös nykyisessä työelämässä, joka perustuu yhä useammin asiantuntijaosaamiseen. Asiantuntijaosaaminen ja siihen liittyvä oppiminen voidaankin nähdä kognitiivisena, tiedollisiin toimintoihin liittyvänä ominaisuutena. Siten myös osaamista voidaan edistää ajattelutaitoja kehittämällä, mutta voiko näin yhä useammasta tulla jatkossa huippuosaaja? (Palonen ym. 2010.) Huippuasiantuntijuudessa on keskeistä niin teoreettisen tiedon, kokemuksellisen tiedon ja taidon kuin itsesäätelytaitojen yhdistyminen toisiinsa. Onkin huomattu, että asiantuntijoilla on usein edistyneet tietorakenteet, joiden ansiosta he kykenevät automatisoituneisiin suorituksiin sekä kiinnittämään huomionsa tärkeimpiin seikkoihin. Lisäksi heille on tyypillistä myös edistyneet itsesäätely- ja reflektointitaidot, ja he asettavat jatkuvasti itselleen haastavampia tavoitteita ja toimivat osaamisensa ylärajoilla. (Palonen ym. 2010.)
Vaikka osaamisen kehittyminen huipputasolle kestää yleensä vuosia, voivat yksilöt tehostaa huomattavasti oppimistaan hyödyntämällä huippuasiantuntijoiden toimintatapoja, kuten itsensä jatkuvaa haastamista sekä kehittämällä itsesäätely- ja reflektointitaitojaan. Lisäksi osaamista voidaan kehittää kannustavissa ja osallistavissa ympäristöissä, joissa on sitouduttu yhteisiin tavoitteisiin ja sääntöihin. (Palonen ym. 2010.) Kehittyneet ajattelutaidot voivat siis tehostaa osaamista, suoriutumista ja tiimien ongelmanratkaisukykyä työympäristöissä. Kognitiivisia taitoja voidaan vahvistaa myös valmentavan johtajuuden kautta, jossa ideana on, että esimies tukee alaistansa suoriutumaan tehtävistään itseohjautuvasti. Tämä haastaa myös käsityksiä johtajuudesta, sillä on huomattu, että parhaita tuloksia saadaan aikaan joustavissa ja itsesäädeltävissä ympäristöissä. (Lemmetty & Collin 2019; Viitala 2019.)
Johtopäätökset
Monipuolinen ja erityisesti motoriikkaa haastava liikunta edistää tehokkaasti ajattelutaitoja. Näiden kognitiivisten taitojen kehittämisestä on huomattavasti hyötyä niin oppimisessa, urheilussa kuin työelämässäkin. Lisäksi tietoisten kognitiivisten harjoitteiden ja kehittyneiden itsesäätelytaitojen avulla voidaan tehostaa niin oppimista kuin suoriutumista eri ympäristöissä. Kognitiivisten toimintojen tukeminen tietoisesti ja liikunnan avulla korostuu nykyaikana, sillä aivomme kuormittuvat jatkuvasti muun muassa kiireisen elämän ja älylaitteiden seurauksena (Wilmer ym. 2017; Cabañero ym. 2019). Olennaista onkin muistaa, että aivot tarvitsevat virikkeiden lisäksi riittävästi unta ja laadukasta ravintoa palautuakseen (Vitale ym. 2019; Wahl ym. 2019). Myös hyvä stressinhallinta ja rentoutuminen sekä sosiaaliset verkostot ylläpitävät aivojen toimintakykyä (Kelly ym. 2017; Malmberg-Gavelin 2019). Vaikka kognitiivisten harjoitteiden avulla voidaan tehostaa suoriutumista, tehtävien ei tulisi olla liian kuormittavia, sillä se voi puolestaan heikentää suorituskykyä (Biondi ym. 2020). Esimerkiksi valmentajalla tulee säilyä vastuu kokonaisuuksista, vaikka metakognitiivisten menetelmien avulla valmennettavat oppivat itseohjautuvammaksi ja tulevat tietoisemmaksi tavoitteista ja toimintatavoista (Høigaard 2006). Parhaimmillaan kognitiivinen toimintatapa voikin kehittää paitsi ohjautuvuutta myös johtajuutta yksilö-, tiimi- ja seuratasolla. Koska motoristen ja liikuntataitojen oppiminen on hidasta ja vaatii paljon toistoja, voitaisiin kognitiivisia harjoitteita käyttää liikuntataitojen oppimisen tehostamiseksi ja opittujen taitojen siirtovaikutuksen vahvistamiseksi eri lajeissa. Kognitiivisilla harjoitteilla voidaan siten tukea liikuntapedagogiikan keskeisimpiä tavoitteita: liikuntaan kasvattamista ja liikunnalla kasvattamista (Jaakkola ym. 2013). Näistä ensimmäinen viittaa tarvittavien liikuntataitojen oppimiseen ja liikunnan tulemiseksi osaksi elämäntapaa, ja jälkimmäinen muun muassa etiikka ja tunnetaitojen oppimiseen liikunnan avulla, ja pohdinta ja osallistavuus lisäävät ymmärrystä eri näkökannoista. Kognitiivinen heikentyminen alkaa jo keski-iässä ja kiihtyy noin 60. ikävuoden jälkeen aiheuttaen hidastumista prosessointinopeudessa, toiminnanohjauksessa ja muistissa (Vuoksimaa 2019). Siten fyysinen aktiivisuus voi olla tehokas keino parantaa kognitiivista toimintaa ja hidastaa aivojen vanhenemista. Koska fyysinen aktiivisuus ja koordinaatiota kehittävä liikunta edistää kognitiivisia toimintoja kaikenikäisillä, voitaisiin sitä käyttää lääkkeenä niin heikentyneen kognition, oppimistulosten kuin tuottavuudenkin ongelmiin. Siten useimpien tulisi lisätä arkeensa aivotoimintaa edistävää liikuntaa, kuten motoriikkaa haastavia pallopelejä, tanssia tai uintia sekä toiminnallista lihaskuntoharjoittelua. Lisäksi liikuntahetkeen voisi sisällyttää pohdintaa tai luovuutta edistäviä harjoitteita. Myös koulu- ja työpäivään olisi suositeltavaa lisätä liikuntaa, ja liikunnanohjaaja voisi tukea ryhmiä suunnittelemaan ja lisäämään aktiivisuutta yhdessä. Esimerkkeinä voivat olla harjoitteluvälineet työpisteillä, kävelypalaverit, liikuntahetket sekä ohjaajan kanssa harjoittelu. Samalla sitoutuminen, oppiminen ja suoriutuminen sekä motivaatio ja mielekkyys voivat lisääntyä.
Eliisa Mäkelä, VTM, liikunnanohjaajaopiskelija (AMK), Arcada
Marko Vaappo TtM, Tutkintovastaava, Arcada
Lähdeluettelo
Belling, P & Ward, P. 2015. Time to Start Training: A Review of Cognitive Research in Sport and Bridging the Gap from Academia to the Field. Procedia Manufacturing, Vol. 3, 2015, s. 1219-1224.
Biondi, F., Cacanindin, A., Douglas, C. 2020. Overloaded and at Work: Investigating the Effect of Cognitive Workload on Assembly Task Performance. PubMed, kesäkuu 12, 2020.
Cabañero & Hervás, R., González, Fontecha & Mondejar, T. & Bravo, J. (2019). Analysis of Cognitive Load Using EEG when Interacting with Mobile Devices. Proceedings. 31. 70.
Esteban-Cornejoa, I., Tejero-Gonzalez, C., Sallis, J., Veiga, O. 2015. Physical activity and cognition in adolescents: A systematic review. Journal of Science and Medicine in Sport 18 (2015) 534–539.
Haynes J.T., Frith E., Sng E., Loprinzi P.D. 2019. Experimental Effects of Acute Exercise on Episodic Memory Function: Considerations for the Timing of Exercise. Psychol Rep. 2019 Oct;122(5):1744-1754.
Hampshirea, A., Trendera, W., Chamberlain, S, Jolly,A., Grantd J., Patricke, F., Mazibukoe, N., Williamse, S., Barnbye, J., Hellyera, P. , Mehtae, M. 2021. Cognitive deficits in people who have recovered from COVID-19, EClinicalMedicine, Research Paper, Vol. 39, 101044.
Hernández-Mendo A., Reigal RE, López-Walle JM, Serpa S, Samdal O., Morales-Sánchez V., Juárez-Ruiz de Mier R, Tristán-Rodríguez JL, Rosado AF & Falco C. 2019. Physical Activity, Sports Practice, and Cognitive Functioning: The Current Research Status. Front. Psychol. 10:2658.
Hettema, J., Steele, J. & Miller W. 2005. MOTIVATIONAL INTERVIEWING Annu. Rev. Clin. Psychol. 2005. 1:91–111.
Hopper, T. 2003. Four Rs for tactical awareness: Applying Game Performance Assessment in Net/Wallgames.
Husu, P., Sievänen, H., Tokola, K., Suni, J., Vähä-Ypyä, H., Mänttäri, A. & Vasankari T. 2018. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. Saatavilla: OKM_30_2018.pdf (valtioneuvosto.fi), haettu 10.5.2022
Høigaard, R. & Jørgensen, A. 2017. COACHING CONVERSATIONS – a Way of Fostering Athletes to Peak Performance. Olympic Coach, kevät 2007, Vol. 19, Nr 3.
Ishihara, Toru, Nakajima, T., Yamatsu, K., Okita, K., Masato, S. & Morita, N. 2020. Relationship of participation in specific sports to academic performance in adolescents: A 2-year longitudinal study. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. 30.
Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslahti, A., Liikuntapedagogiikka. PS-kustannus 2013.
Karamountzos G. & Stephanou D. 2020. Enhancing Students’ Metacognitive Knowledge, Metacognitive Regulation and Performance in Physical Education via TGFU. Research in Psychology and Behavioral Sciences, Vol. 8, No. 1, 1-10.
Katzmarzyk, P.T., Mason C. 2009. The physical activity transition. J Phys Act Health. 2009 May;6(3):269-80.
Keadle, S., Bustamante, E. & Buman, M. 2021. Physical Activity and Public Health: Four Decades of Progress, Kinesiology Review, 2021, 10, 319-330.
Kelly, M., Duff, H., Kelly, S., McHugh Power, J., Brennan, S., Lawlor, B. & Loughrey. D. 2017. The impact of social activities, social networks, social support and social relationships on the cognitive functioning of healthy older adults: a systematic review. Systematic Reviews volume 6, Article number: 259.
Kallio, H., Virta, K. & Kallio, M. 2018. Modelling the Components of Metacognitive Awareness. International Journal of Educational Psychology 7 (2), 94-122.
Kira, M., van Eijnatten, F. M. & Balkin, D. B. 2010. Crafting sustainable work: development of personal resources. Journal of Organizational Change Management 23 (5), 616-632.
Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M.-K. 2016. Kasvatuspsykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.
Lemmetty, S. & Collin, K. 2019. Itseohjautuvuus työssä ja oppimisessa. Teoksessa K. Collin & S. Lemmetty (toim.) Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä. Helsinki: Edita, 264–283.
Loprinzi PD, Blough J, Crawford L, Ryu S, Zou L, Li H. 2019. The Temporal Effects of Acute Exercise on Episodic Memory Function: Systematic Review with Meta-Analysis. Brain Sci. 2019 huhtikuu 18;9(4):87.
Lubans, D, Richards, J., Hillman, C., Faulkner, G., Beauchamp, M., Nilsson, M., Kelly, P., Smith, J., Raine, L. & Biddle, S. 2016. Physical Activity for Cognitive and Mental Health in Youth: A Systematic Review of Mechanisms. Pediatrics, elokuu 2016.
Malmberg-Gavelin, H. 2019. Rehabilitation for improved cognition in stress-related exhaustion Cognitive, neural and clinical perspectives. Umeå University: Department of Psychology.
Nkala, B. & Shehu, J. 2016. Effect of Teaching-Games-for-Understanding (TGfU) Approach on High School Students’ Basketball Performance. Journal of Applied Sports Science, 6(3), 86-96.
Palonen, T. & Gruber, H. 2010. Satunnainen, rutiininomainen ja tietoinen osaaminen. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro.
Parker, H., Gallagher, R., Duffield, C., Ding, D., Sibbritt, D. & Perry, L. 2021. Occupational and Leisure-Time Physical Activity Have Different Relationships with Health: A Cross-Sectional Survey Study of Working Nurses, J Phys Act Health. 2021 Oct 22;18(12):1495-1502.
Pippi R., Cugusi L., Bergamin M., Bini V., Fanelli C., Bullo V., Gobbo S. & Di Blasio A. 2022. Impact of BMI, Physical Activity, and Sitting Time Levels on Health-Related Outcomes in a Group of Overweight and Obese Adults with and without Type 2 Diabetes. Journal of Functional Morphology and Kinesiology.
Piercy, K., Troiano, R., Ballard, R., Carlson, S., Fulton, J., Galuska, D., George, S., & Olson, R. 2018. “The Physical Activity Guidelines for Americans.” JAMA 320 (19), 2020–28.
Policastro F, Accardo A, Marcovich R, Pelamatti G & Zoia S. 2018. Relation between Motor and Cognitive Skills in Italian Basketball Players Aged between 7 and 10 Years Old. Sports.2018 Aug 14;6(3):80.
Powell, L., Gill, D., Reifsteck, E. & Brown, P. 2022. A Physical Activity Program to Promote Mental Health, Recreational Sports Journal 2022, Vol. 46(1) 31-41.
Rooks CR, Thom NJ, McCully KK, Dishman RK. 2010. Effects of incremental exercise on cerebral oxygenation measured by near-infrared spectroscopy: a systematic review. Prog Neurobiol. 2010 Oct;92(2):134-50. doi: 10.1016/j.pneurobio.2010.06.002. Epub 2010 kesäkuu 11.
Slimani, M., Bragazzi, N., Tod, D., Dellal. A., Hue, O., Cheour, F., Taylor, L. & Chamari, K. 2016. Do cognitive training strategies improve motor and positive psychological skills development in soccer players? Insights from a systematic review. Journal of Sports Sciences. 34.
Sng E., Frith E. & Loprinzi PD. 2017. Temporal Effects of Acute Walking Exercise on Learning and Memory Function. Am J Health Promot. 2018 Sep;32(7):1518–1525. Epub 2017 joulukuu, 28.
Syväoja H.J., Kankaanpää A., Hakonen H, Inkinen V, Kulmala J., Joensuu I., Räsänen P, Hillman C.H. & Tammelin T.H. 2021. Fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja motoristen taitojen merkitys matematiikan osaamiselle: työmuisti välittävänä tekijänä. Liikunta ja tiede, 5/2021.
Tommasini E, Cipriani E, Antonietti A. & Galvani C. 2022. Correlations between physical activity level, quality of life, and cognitive performance in elderly individuals engaging in multi-year dance activities. J Dance Med Sci. 2022;26(1):35–41.
Tynjälä, P. 2010. Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikkaa. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro, 79–95.
Vestberg T., Reinebo G., Maurex L., Ingvar M. & Petrovic P. 2017. Core executive functions are associated with success in young elite soccer players.
Viitala, R. 2019. Valmentava esimiestyö – vastuullinen keino itseohjautuvuuden ja luovuuden vahvistamiseen? Teoksessa K. Collin & S. Lemmetty (toim.) Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä. Helsinki: Edita, 169–184.
Vitale K.C., Owens R., Hopkins S.R. & Malhotra A. 2019. Sleep Hygiene for Optimizing Recovery in Athletes: Review and Recommendations. Int J Sports Med. 2019, 40(8):535-543.
Voss M. W., Kramer A. F., Basak C., Prakash R. S. & Roberts B. 2010. Are expert athletes ‘expert ’in the cognitive laboratory? A meta-analytic review of cognition and sport expertise. Appl. Cogn. Psychol. 24 812–826.
Vuoksimaa, E. 2019. Kognitiivisten toimintojen muutokset – mikä on ikääntymistä, mikä sairautta? Saatavilla:
Wahl, D., Cogger, V. C., Solon-Biet, S. M., Waern, R. V., Gokarn, R., Pulpitel, T., Cabo, R. d., Mattson, M. P., Raubenheimer, D., Simpson, S. J., & Le Couteur, D. G. (2016). Nutritional strategies to optimise cognitive function in the aging brain. Ageing research reviews, 31, 80–92.
Walton, C., Keegan, R., Martin, M. & Hallock, H. 2018. The Potential Role for Cognitive Training in Sport: More Research Needed. Frontiers in Psychology 9.
Wilmer H., Sherman L. & Chein J. 2017. Smartphones and Cognition: A Review of Research Exploring the Links between Mobile Technology Habits and Cognitive Functioning. Front Psychol. 2017 Huhtikuu 25;8:605.
